Miksi allekirjoitin digitaalisen itsenäisyyden kansalaisaloitteen

Digitaalinen itsenäisyys 23.07.2026 - (50 277) kannatusilmoitusta!

Maaliskuussa 2026 oikeusministeriö perui päätöksensä. Suomen vaalitietojärjestelmä, äänioikeusrekisteri, ehdokastiedot, tuloslaskenta, oli tarkoitus siirtää ensimmäistä kertaa historiassa maan rajojen ulkopuolelle, Amazon Web Servicesin konesaliin Ruotsissa. Perusteena oli tavallinen syy: kustannussäästö. Perumisen taustalla oli toinen syy: kukaan ei voinut enää taata...

Osastopäällikkö Johanna Suurpää kiteytti sen suoraan: "Voidaanko kaikissa olosuhteissa luottaa siihen, että yhteistyö toimii ja tähän ei tulisi mitään yllätyksiä?"

Luin uutisen keväällä, ja se jäi kummittelemaan. Kun kyse oli demokratian ytimestä, vaalituloksesta, oma valtiomme päätyi siihen, ettei riski ollut hyväksyttävä. Ei siksi, että teknologia olisi pettänyt jossain aiemmin. Vaan siksi, että joku muu kuin me itse olisi voinut päättää, milloin pääsymme omiin järjestelmiimme katkeaa. Sama kysymys koskee yhtä lailla Kelan etuustietoja ja Verohallinnon verotietoja, joita ei ole vastaavasti perumassa mistään.

Tämän takia allekirjoitin Digitaalinen itsenäisyys -kansalaisaloitteen. Tällä asialla on kiire: aloite kerää allekirjoituksia 4.8.2026 asti, ja sen pitää saada 50 000 vahvistettua kannatusilmoitusta edetäkseen eduskuntaan. Heinäkuun puolivälissä 2026 nimiä oli kertynyt noin 43 000. Lähellä, mutta ei vielä perillä. Tässä kirjoituksessa kerron, miksi allekirjoitin, ja miksi ajattelen sinunkin kannattavan harkita samaa. (20.07.2026 yht. 48 843)

Mistä aloitteessa on kyse

Digitaalinenitsenaisyys.fi on kansalaisliikkeen sivusto. Sen takana on joukko suomalaisia teknologia-alan ihmisiä, kuntapäättäjiä ja yrittäjiä, muun muassa ohjelmistokehittäjä ja Kirkkonummen kunnanvaltuutettu Lauri Lavanti sekä kasvuyrityksen toimitusjohtaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Otso Kivekäs.

Aloite vaatii yksinkertaisesti tätä: Suomen kriittiset julkiset digipalvelut ja niissä käsiteltävä data on pidettävä suomalaisten ja eurooppalaisten toimijoiden hallussa, EU/ETA-alueen palvelimilla, suomalaisen tai EU-lainsäädännön alaisina.

Tämä ei ole teknofobiaa eikä amerikkalaisvastaisuutta. Aloitteen omin sanoin kyse on riskienhallinnasta: järjestelmät kannattaa suunnitella niin, ettei mikään yksittäinen ulkomainen toimija, alusta tai lainsäädäntö voi yksin katkaista yhteiskunnan toimintaa. Sama logiikka pätee jo energiahuoltovarmuudessa ja elintarviketuotannossa. Digitaalinen infrastruktuuri ei ole tästä poikkeus.

Muualla Suomen julkishallinnossa riski ei ole vielä pysäyttänyt mitään

Tässä on syytä olla suoraviivainen sen suhteen, mikä on faktaa ja mikä on minun kantani. Faktaa on tämä: oma valtiomme on jo tunnustanut riskin käytännössä vaalidatapäätöksellään, vaikkei sitä ole vielä lainsäädäntöön kirjattu, ja vaikkei samaa johtopäätöstä ole vedetty muualla.

Kela on hankkimassa 589 miljoonalla eurolla uuden tietojärjestelmän. Strategiseksi kumppaniksi on valittu PwC, teknologia-alustaksi yhdysvaltalainen Salesforce, ja tiedot siirtyvät Amazon Web Servicesin pilvipalvelimille läntisessä Euroopassa. Ensimmäisenä siirtyvät sotilasavustukset, perhe-eläkkeet ja kuntoutusraha vuonna 2027.

Verohallinto puolestaan käyttää jo laajasti Microsoft Azurea verotietojen käsittelyyn. Kummassakaan tapauksessa ei ole (vielä) peruttu mitään, mutta sama logiikka pätee kuin vaalidataan. Tästä eteenpäin kyse on omasta johtopäätöksestäni. En väitä sitä kiistattomaksi faktaksi, vaan tulkinnaksi siitä, miten samaa riskiperustetta pitäisi soveltaa.

Miksi "data on EU:ssa" ei riitä

CLOUD Act mahdollistaa Yhdysvaltain viranomaisten tietopyynnöt myös ulkomailla sijaitsevaan dataan yhdysvaltalaisten yritysten hallinnassa. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei pelkkä palvelimen sijainti EU:ssa yksin poista oikeudellista riippuvuutta yhdysvaltalaisesta lainsäädännöstä.

Tätä ei tarvitse ottaa vain minun sanastani. Ranskan senaatin kuulemisessa kesäkuussa 2025 Microsoftin Ranskan-yksikön johtaja Anton Carniaux joutui vastaamaan suoraan kysymykseen: voiko hän taata, ettei ranskalaisten kansalaisten dataa koskaan luovuteta Yhdysvaltain viranomaisille? Vastaus, valan alla, oli lyhyt: "Non, je ne peux pas le garantir." En voi taata sitä. EU-tuomioistuimen Schrems II -ratkaisu on jo aiemmin vahvistanut saman periaatteen oikeudellisesti: pelkkä palvelimen sijainti EU:ssa ei riitä, jos yhtiö on yhdysvaltalaisen emoyhtiön määräysvallassa.

Tämä ei ole enää pelkästään teoreettinen huoli. Microsoftin oma edustaja totesi valan alla, ettei tällaista takuuta voida antaa.

Ratkaisut jo toimivat muualla

Se, mikä vakuuttaa minut lopullisesti tästä asiasta, ei ole pelkkä riski. Se on se, että muualla Euroopassa tämä toimii jo käytännössä, ei vain puheissa.

Saksan Schleswig-Holstein, 2,9 miljoonan asukkaan osavaltio, siirtää parhaillaan noin 30 000 työasemaansa Microsoftista LibreOfficeen ja SharePointista Nextcloudiin. Kyse ei ole enää suunnitelmasta. Osavaltion oman ilmoituksen mukaan se säästää yli 15 miljoonaa euroa lisenssikuluissa vuodessa, jo vuonna 2026. Noin 80 prosenttia työpaikoista on jo siirtynyt.

Tanska on tehnyt saman päätöksen digitalisaatioministeriönsä tasolla. Ministeri Caroline Stage Olsen sanoi asian ytimekkäästi: "Meidän ei koskaan pidä tehdä itsestämme niin riippuvaisia niin harvoista, ettemme enää voi toimia vapaasti."

Marraskuussa 2025 Saksan liittokansleri ja Ranskan presidentti isännöivät Berliinissä digitaalisen suvereniteetin huippukokousta. Siellä julkistettiin yli 12 miljardin euron yksityisiä investointeja eurooppalaiseen teknologiaan, ja mukana oli myös EU:n digikomissaari, suomalainen Henna Virkkunen. Suomi voi olla tässä mukana rakentamassa, tai jäädä katsomaan sivusta.

Taloudellinen mahdollisuus, ei vain riski

Suomen julkinen sektori maksoi vuonna 2024 lähes 1,2 miljardia euroa Microsoftille pelkistä käyttöoikeuksista. Eräässä toisessa arviossa koko vuotuinen lisenssilasku samalle yhtiölle on lähempänä 1,5:tä miljardia; luvut vaihtelevat rajauksesta riippuen, mutta suuruusluokka on selvä. Osa tästä rahasta voisi tulevaisuudessa jäädä nykyistä enemmän suomalaisille ja eurooppalaisille ohjelmistoyrityksille, meille, jotka rakennamme ja ylläpidämme näitä järjestelmiä joka päivä.

En sano tätä pelkästä ammatillisesta intressistä, vaikka toki teen työkseni verkkopalveluita eurooppalaisilla alustoilla. Sanon tätä siksi, että Schleswig-Holsteinin 15 miljoonan euron vuosittainen säästö osoittaa, ettei kyse ole edes uhrauksesta. Se on usein myös taloudellisesti järkevämpi ratkaisu, kun sen tekee kunnolla.

Joku voi tässä kohtaa huomauttaa lisenssikulujen siirrosta työpaikkojen menetykseen, ja tällaisiakin arvioita on esitetty julkisessa keskustelussa. Osa lisenssimaksuista voisi sen sijaan jäädä nykyistä enemmän eurooppalaiseen ohjelmistokehitykseen, palveluihin ja ylläpitoon. Raha ei välttämättä katoa, vaan sen kohde muuttuu.

Tämä ei ole enää marginaali-ilmiö

Jos tämä kaikki kuulostaa vielä radikaalilta ajatukselta, kannattaa katsoa, mitä Suomen oma hallitus ja EU tekevät parhaillaan. Keväällä 2026 liikenne- ja viestintäministeriö ja valtiovarainministeriö julkaisivat oman digitaalisen suvereniteetin tiekarttansa. Kesäkuussa 2026 Euroopan komissio esitteli oman teknologisen suvereniteetin pakettinsa. Kansalaisaloite ei pyydä hallitusta keksimään pyörää uudelleen. Se pyytää sitä tekemään lain tasolla sen, minkä se on jo tunnustanut tiekartassaan tarpeelliseksi mutta jättänyt osittain sitomatta velvoittavaksi lainsäädännöksi.

Entä jos eurooppalaiset vaihtoehdot eivät vielä riitä?

Tämä ei tarkoita, että kaikki yhdysvaltalaiset ohjelmistot pitäisi vaihtaa huomenna. Monille tuotteille ei vielä ole täysin vastaavaa eurooppalaista vaihtoehtoa. Kyse on ennen kaikkea siitä, että uusissa hankinnoissa riippuvuutta ei enää kasvatettaisi automaattisesti, vaan vaihtoehdot arvioitaisiin aidosti. Sama ajattelutapa on jo käytössä energia- ja huoltovarmuuspolitiikassa.

Mitä voit tehdä juuri nyt

Aloite etenee eduskuntaan vain, jos 50 000 äänioikeutettua suomalaista allekirjoittaa sen ennen 4.8.2026. Matkaa on vielä, ja aikaa on vähän. Jokainen allekirjoitus vie asiaa lähemmäs käsittelyä eduskunnassa.

Vaikka et olisi kaikesta samaa mieltä kuin minä, aloite ansaitsee ainakin tulla luetuksi ennen kuin muodostat oman kantasi.

Voit tehdä kolme asiaa jo tänään:

1. Lue ja allekirjoita aloite kansalaisaloite.fi:ssä. Se vie muutaman minuutin ja vaatii vahvan tunnistautumisen.
2. Tutustu tarkemmin digitaalinenitsenaisyys.fi-sivustoon. Siellä on kattava UKK-osio, jos haluat ymmärtää käsitteet — digitaalinen suvereniteetti, data-suvereniteetti, huoltovarmuus — syvemmin ennen allekirjoittamista.
3. Jaa tätä eteenpäin ennen määräaikaa. Tämä ei ole puoluepoliittinen kysymys. Aloitetta ovat julkisesti tukeneet ihmiset laidasta laitaan, muun muassa entinen pääministeri Matti Vanhanen ja lukuisat tutkijat ja teknologia-alan ammattilaiset.

Jos olet yrittäjä tai IT-päättäjä, voit tehdä konkreettisen asian myös omassa organisaatiossasi. Kartoita, mistä ulkomaisista pilvipalveluista olette riippuvaisia, ja harkitse seuraavan hankinnan yhteydessä eurooppalaista tai avoimen lähdekoodin vaihtoehtoa.

Suomalainen UpCloud on hyvä esimerkki siitä, että kotimainen, kilpailukykyinen vaihtoehto on jo olemassa. Helsingin kaupunki valitsi sen omien kriittisten järjestelmiensä alustaksi juuri tästä syystä.

Pilvivalinta on tosin vain yksi osa digitaalista turvaa. Jos et ole vielä lukenut, kirjoitin myös siitä, mitä EU:n Chat Control -asetuksen paluu tarkoittaa yksityisyytesi ja salauksesi kannalta.

Miksi tämä on minulle henkilökohtainen asia

Rakennan ja ylläpidän verkkopalveluita työkseni. Tiedän, miltä tuntuu, kun asiakas kysyy: "Missä minun tietoni oikeasti ovat, ja kuka niihin pääsee käsiksi?" Tähän kysymykseen pitäisi aina pystyä vastaamaan rehellisesti ja yksiselitteisesti. Ei "riippuu Yhdysvaltain senaatin seuraavasta päätöksestä", vaan "täällä, meidän lainsäädäntömme alla, meidän hallinnassamme".

Historia osoittaa, että yhteiskunnat pyrkivät vähentämään riippuvuuttaan asioista, joita ne eivät itse hallitse. Sama koskee energiaa, ruokahuoltoa ja puolustusta. Digitaalinen infrastruktuuri kuuluu nykyään samaan joukkoon. Siksi kysymys ei ole siitä, pitäisikö meidän tavoitella digitaalista itsenäisyyttä, vaan siitä, kuinka kauan sen rakentamisen aloittamista kannattaa lykätä.

Aloite on avoinna allekirjoituksille rajoitetun ajan. Tarkista ajantasainen tilanne ja jäljellä oleva aika kansalaisaloite.fi:stä. Lähteet ja tausta-aineisto tälle kirjoitukselle löytyvät artikkelin lopusta.

Olen allekirjoittanut aloitteen. Toivon, että sinäkin harkitset samaa.

Eduskuntaan eteneminen ei ratkaise asiaa, mutta ilman sitä keskustelu ei ala koskaan.

Aloite on avoinna allekirjoituksille rajoitetun ajan...

– Markus Silvo

Lähteet ja lisätietoa

Aloite ja kampanjasivusto

• Digitaalinen itsenäisyys -kansalaisaloite (kansalaisaloite.fi)
• digitaalinenitsenaisyys.fi
• Usein kysytyt kysymykset – digitaalinenitsenaisyys.fi
• Digitaalinen suvereniteetti strategisena kyvykkyytenä (kannatustilanne) – Sytyke ry

Suomen tapaukset: vaalidata, Kela, Verohallinto

• Oikeusministeriö peruu päätöksensä: vaalidataa ei siirretäkään Amazonille – Yle
• Suomen vaalidata siirtyy Amazonin pilveen – Yle
• Ylen saamassa muistiossa oikeusministeriö perustelee vaalidatan siirtoa – Yle
• Eepos-ohjelman tausta ja tietoturva – Kela
• Pian kone päättää suuresta osasta Kelan tukia – Yle

CLOUD Act ja eurooppalaiset esimerkit

• Not sovereign: Microsoft cannot guarantee the security of EU data – heise online
• This German State Decides to Save €15 Million Each Year By Kicking Out Microsoft – It's FOSS
• Summit on European Digital Sovereignty in Berlin – Élysée

Suomen IT-hankinnat ja vaihtoehtoiset ratkaisut

• Datakatsaus: Julkiset IT-hankinnat 2024 – North Patrol
• UpCloud – ITE Wiki